maanantai 17. maaliskuuta 2014

Huh

Heij!

H-Hetki, tänään se sitten oli! Eilen illalla vielä viime hetken kertaukset hiki hatussa ja aamulla perhoset vatsassa äkkiä vielä viimeiset tarkistukset "mikä olikaan se dessutom tai käänteinen sanajärjestys". Huh huh sanon! Vaikka 3. (ja vika) kerta olikin, en ikinä totu kirjoituksien tuomaan kamalaan stressiin tai jännitykseen (raakaa pelkoa suorastaan.)
Aamulla heräsin ( elämäni parhaiten nukutun yön jälkeen, NOT)tunnin ennen herätyskelloa. Heti kun sain silmäni auki ja pään uni pöhnästä selvitettyä iski vasten kasvoja a-i-v-a-n järkyttävä jännitys joka kesti samaan sekuntiin asti kuin sain kokeen eteeni. Vatsassa ei ollut enää hentoja perhosia vaan isoja lintuja! siltä se tuntui!

Koe tuntui helpohkolta tai sellaiselta ei mahdottomalta. Tein koetta 5h30min kokien tuossa ajassa tuntemukset onnistumisesta epätoivoon. Viimeisen tunnin kohdalla alkoi paha "ei jaksa enää"-fiilis ja oli todella todella vaikeaa saada itseni tekemään kokeen loppuun. Myönnän viimeisen tehtävän tehneeni vähemmän intensiivesti kuin ensimmäisen. Jään hermostuneissa ja odottavissa tunnelmissa odottamaan alustavia tuloksia.


Lisäilen vielä loppuun lauantai-illan koti-ilta kuvia Nikon kanssa. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti